Puuteollisuusyrittäjät ry yhdistyksenä

Puuteollisuusyrittäjät ry on Suomen johtava huonekalu-, rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuuden edunvalvoja, jonka tehtävänä on edistää kotimaisen puusepäntyön tunnettuutta Suomessa ja ulkomailla sekä lisätä kiinnostusta ja arvostusta alaa kohtaan.

Palvelemme työehtosopimusten ja muiden juridisissa asioissa. Olemme perehtyneet rakennustuoteasetuksen muikaisten tuotteiden CE -merkintään ja neuvomme harmonisoitujen tuotestandardien käytössä.

Olemme Suomen Yrittäjien toimialayhdistys, sekä Puutuoteteollisuus ry:n yhdistysjäsen.

Ympäristöarvot

Puuteollisuusyrittäjät ry:n arvot ovat sidoksissa luontoon ja ympäristöarvoihin, koska koko puusepänteollisuuden toiminnan perustana on puu. Korostamme ympäristöarvoja kunnioittavaa puun jalostusta ja tuotantoa.

Vuoden Puuteollisuusyritys

Jo yli viidentoista vuoden ajan Puuteollisuusyrittäjät ry on palkinnut Vuoden Puuteollisuusyrityksen Lignum Fennicum -kiertopalkinnolla. Palkinto on toimialalla hyvin arvostettu. Palkitut löytyvät tästä.

Vuosikokous

Joka vuosi toukokuussa järjestämme sääntömääräisen vuosikokouksemme. Aiheesta enemmän täältä

Jäsenyritykset löytyvät YRITYKSET -sivulta. Kannattajajäsenet löytyvät tästä.

Historia

Vuosikymmen 1940 - 1950

Ensimmäiset toimet puuseppien järjestölle alkoivat jo vuonna 1940. Varsinainen Puuseppien Liitto ry:n perustamiskokous järjestettiin 12 päivä tammikuuta 1941. Liiton tarkoituksena oli olla "puusepänammatinharjoittajien keskinäisenä yhdyssiteenä, työskennellä ammattitaidon kohottamiseksi sekä neuvoa ja edistää jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja". Ajatus joka kantaa edelleen Puuteollisuusyrittäjät ry:täkin.

Liiton nimi muutettiin Puusepänliikkeenharjoittajien Liitto ry:ksi vuonna 1945, entinen nimi leimasi liiton työntekijöiden järjestöksi. Sotien jälkeen pulaa oli kaikesta. Liitto hoiti syyskuuhun 1947 saakka tavaran tai sen pulan jakoa. Sen jälkeen tehtävä siirtyi Suomen Puutyötehtaiden Osuuskunnalle (POK). Osuuskunnan tehtävänä oli hoitaa puusepänliikkeiden ostoja ja myyntiä.

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa oli hyödyllistä ja välttämätöntä yhteisten etujen ajamisessa. Säännöstelykaudella oli useita yhteisöjä, joiden kanssa työskentely oli käytännöllisesti katsoen pakollista, kuten Sahojen Valvontayhteisö, Huonekalualan Luottamusneuvosto, Huonekalujen Vientiyhteisö, Puuvalmisteteollisuuden Vientiyhdistys, kesällä 1948 virallisesti perustettu Huonekalualan Keskustoimikunta ja aikaisemmin mainittu POK.

Vuodesta 1951

Puusepät joutuivat totuttelemaan kokonaan uuteen aikaan ja tapoihin 1950 luvulla. Pula ja niukkuus hellittivät ja yrittäjät saivat esimakua kilpailun ohjaamista markkinoista. Kysyntä ja tuotanto kasvoivat jälleenrakennuksen vetäminä: työvoiman määrä ja tulos nousivat. Viennin nousu kosketti pääosin isoja yrityksiä, mutta alihankintojen ja kotimaan kaupan virkoamisen myötä myös alan pienimmät yritykset pääsivät kasvun makuun.

Puusepänliikkeitten yhdistystoiminta jäi kasvun kääntöpuolelle. Liiton perustajien työ ei näyttänyt saavan jatkajia, joten liitto ja sen toiminta vanheni puuhamiesten mukana. Merkintöjä jäsenmäärien muutoksesta löytyy vuodelta 1953 (365 jäsenyritystä) ja vasta 1960 (101 jäsenyritystä). Työnantajajärjestöön kuuluminen ei koettu tärkeäksi, koska pienissä yrityksissä asiat sovittiin kuin perheen kesken.

Kenttä hajallaan 1961 - 1975

Puusepänliikkeiden Liiton toiminta juuttui paikalleen 1960-luvulla. Jo aikaisemmin totutut toimintamuodot tehtiin hyvin, mutta kun uutta ei kehitetty, jäsenet vieraantuivat vähitellen toiminnasta. Liiton jäsenmäärä pysytteli sitkeästi alle sadan yrityksen luvuissa. Liitto teki useitakin kampanjoita saadakseen uusia jäseniä. Uusia jäseniä saatiinkin, mutta lähes sama määrä vanhoja jäseniä poistui.

Vuoden 1970 luvun alkuvuodet olivat ennätyksellisiä rakentamisen vuosia, joten puusepänliikkeillä riitti työtä. Inflaatio ja energiakriisi olivat vuonna 1975 alkaneen laskukauden ensimmäisiä syitä.

Voimistuva etujärjestö 1975 - 1990

Jos alan kehittyi hyvin, niin liiton toiminta kehittyi vielä paremmin. Toiminta kasvoi kaikilla mittareilla mitattuna. Liiton luottamusmiehet ja henkilökunta löysivät sellaisia toimintamuotoja, joilla oli todellista käytännön merkitystä ja vetovoimaa. Liitto kasvoi vahvaksi alan yritysten etujärjestöksi. 1970 -luvun lopussa ryhdyttiin parantamaan vanhojen rakennusten energiataloutta, joka merkitsi ovien ja ikkunoiden kysynnän kasvua. Yhteiskunnan tukimuodot ja suuri julkisuus toimivat alan myyntimiehenä. Liiton jäsenmatkat saivat hyvin julkisuutta.

Jaostotoiminnan tarve tuli ilmi jo vuonna 1978, mutta ensimmäinen jaosto käynnistyi vasta 1979. Tällöin ikkuna- ja ovijaosto aloitti yhteisen PS-ikkunan käytön. Vuonna 1981 aloitti huonekalujaosto, joka kokoontui lähinnä Habitaren yhteisosaston tiimoilla. Vuonna 1983 tilauskalusteiden valmistajat (nyk. erikoiskalustevalmistajat) aloittivat oman jaoston toimintansa.

Vuonna 1981 liiton nimi muutettiin Pusepänliikkeiden Liitto PL ry:ksi.

Vuodesta 1990 uudelle vuosituhannelle

EU ja maailman yhdentyminen toivat uusia haasteita hyvinkin perinteikkäälle toimialalle. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi marraskuun 18 päivänä 1994 toi mukanaan toisaalta helpotuksen EU:n sisäiseen kauppaan, mutta toisaalta EU:n sisäisen kilpailun. Kiinan tuonti alkoi ja sen merkitys kasvoi erityisesti huonekaluteollisuudessa.

Suomen Yrittäjistä tuli järjestön emojärjestö vuonna 1996. Nimi muutettiin Puuteollisuusyrittäjät ry:ksi keväällä vuonna 1998.

2000 -luku on uuden alku

Pitkäaikainen toiminnanjohtaja Mauno Rintala siirtyi ansaitulle eläkkeelle 2007 saattaen samalla Tapani Tuohiniemen toiminnanjohtajan tehtäviin. Tapanin toiminnan aikana alkoi hankkeiden ja projektien hallinnointi, joita tehtiinkin varsin monta niin CE -merkin kuin viennin osalta. Toimintaa vahvisti vuoden 2008 alussa jaostoasiamieheksi palkattu Janne Liias.

Vuosi 2015 oli jälleen muutoksien aikaa. PTY:n pitkäaikainen lakimies Erkki Yrjönen (aloitti 1.9.1981) jäi kesän korvalla eläkkeelle ja uusi lakimies Jaakko Jokela aloitti syksyllä 2015. Samoin Tapani Tuohiniemi jäi syksyllä eläkkeelle ja Janne Liias aloitti vt. toiminnanjohtajana.

Vuonna 2015 aloitettu tunnustelu yhteistyöstä Puutuoteteollisuus ry:n kanssa konkretisoitui alkuvuodesta 2016, kun PTT hyväksyi PTY:n jäsenekseen. Jäsenyydellä vahvistettiin mm. standardointiosaamista sekä vaikuttamismahdollisuuksia päättäjiin. Hallitus päätti vakinaistaa Janne Liiaksen toiminnanjohtajan toimeen samoin vuoden 2016 alussa.

Tänään toimistossa palvelevat järjestösihteeri Riitta Hartikainen (aloitti 1.9.1989), lakimies Jaakko Jokela (aloitti 15.9.2015), sekä toiminnanjohtaja Janne Liias (aloitti jaostoasiamiehenä 1.3.2008).

Vuosi 2016 on myös juhlavuosi, jolloin järjestö juhlii 75 - vuotista historiaa puusepänteollisuuden eduvalvojana.

Strategian mukaisesti Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja tytäryhtiö Puuteollisuusyrittäjät PTY Palvelut Oy:n avainhenkilöt etsivät keinoja palvella jäsenyrityksiä ja vahvistaa samalla järjestöä "Suomen johtavana huonekalu-ja puusepänteollisuuden edunvalvojana".

Toiminnanjohtajat

1950 -luvun alkuun saakka tehtävänimike oli asiamies.

Pesonen Kalle, O. 1944 - 1948
Pöyhönen Reino, 1949 - 1974
Kuoppamäki Teuvo, 1975 - 1977
Rintala Mauno, 1977 - 2007
Tuohiniemi Tapani, 2007 - 2015
Liias Janne, 2015 -

 Vuonna 2016 juhlimme yhdistyksen 75 vuotista taivalta. Lisää vuoden 2016 vuosikokouksesta löydät tästä.

 

Jaa artikkeli:

Vuoden 2019 vuosikokous järjestettiin Vantaalla

Vierailukohteina olivat Teknos Oy sekä Kaleva-Koru sekä Päivärinteen päiväkoti

PTY järjesti sääntömääräisen vuosikokouksen perjantaina 17.5.2019 Vantaalla. Vuosikokous toi Sokos hotelli Vantaalle noin 65 henkeä.

Vuosikokouksen yleisöä
Kuva 1. Vuosikokousyleisöä

Vuosikokouksen yleisöä
Kuva 2. Vuosikokousyleisöä.

Vuosikokouksen ja lounaan jälkeen matka jatkui vierailukohteisiin. Bussi 1 suuntasi Teknokselle ja bussi 2 Kalevala-Korun kautta Päivärinteen CLT -rakenteiselle päiväkodille.

Teknos
Kuva 3. Teknoksella isäntänä oli Markku Blommendahl.

Kalevala-Koru
Kuva 4. Kalevala-Korulla

Päivärinne
Kuva 5. Päivärinteen päiväkodin työmaalla.

Vierailukierroksen jälkeen suuntana oli hotelli ja hotellin saunat. Iltajuhla alkoi klo 17 imitaattori Heikki Hilanderin loistavalla esityksellä.

Heikki Hilander
Kuva 6. Imitaattori Heikki Hilander.

Perinteisesti hallituksen puheenjohtaja Ilkka Turpiainen piti puheen peilata maailman menoa järjestömme kannalta.

Juhlan huipentuma oli Vuoden Puuteollisuusyrityksen palkitseminen. Tänä vuonna valinta kohdistui ikkunavalmistajaan - Karelia-Ikkuna Oy:hyn. Valintaraadin puheenjohtajan toimi Hämeenkyrön Ikkunatehdas Oy:n toimitusjohtaja Olli Toiviainen.

Vuoden Puuteollisuusyritys
Kuva 7. Vuoden Puuteollisuusyritys 2019 on Karelia Ikkuna Oy. Vasemmalta: HVL Oy:n toimitusjohtaja Jukka Vuoriheimo, PTY:n hallituksen pj. Ilkka Turpiainen, toiminnanjohtaja Janne Liias, Karelia-Ikkuna Oy:n hallituksen pj. Kauko Ahtonen ja toimitusjohtaja Otto Ahtonen, sekä valintaraadin pj. Olli Toiviainen. Kuva Tuula Uitto/Puuviesti -lehti.

Kuvat: Jali Somppi, Ilkka Turpiainen, Janne Liias sekä Tuula Uitto. 

Vieraat tekevät juhlan. Kiitos kaikille osallistujille!
Lisää kuvia vuosikokouksesta löytyy täältä.