Vuosikymmen 1940 - 1950

Ensimmäiset toimet puuseppien järjestölle alkoivat jo vuonna 1940. Varsinainen Puuseppien Liitto ry:n perustamiskokous järjestettiin 12 päivä tammikuuta 1941. Liiton tarkoituksena oli olla "puusepänammatinharjoittajien keskinäisenä yhdyssiteenä, työskennellä ammattitaidon kohottamiseksi sekä neuvoa ja edistää jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja". Ajatus joka kantaa edelleen Puuteollisuusyrittäjät ry:täkin.

Liiton nimi muutettiin Puusepänliikkeenharjoittajien Liitto ry:ksi vuonna 1945, entinen nimi leimasi liiton työntekijöiden järjestöksi. Sotien jälkeen pulaa oli kaikesta. Liitto hoiti syyskuuhun 1947 saakka tavaran tai sen pulan jakoa. Sen jälkeen tehtävä siirtyi Suomen Puutyötehtaiden Osuuskunnalle (POK). Osuuskunnan tehtävänä oli hoitaa puusepänliikkeiden ostoja ja myyntiä.

Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa oli hyödyllistä ja välttämätöntä yhteisten etujen ajamisessa. Säännöstelykaudella oli useita yhteisöjä, joiden kanssa työskentely oli käytännöllisesti katsoen pakollista, kuten Sahojen Valvontayhteisö, Huonekalualan Luottamusneuvosto, Huonekalujen Vientiyhteisö, Puuvalmisteteollisuuden Vientiyhdistys, kesällä 1948 virallisesti perustettu Huonekalualan Keskustoimikunta ja aikaisemmin mainittu POK.

Vuodesta 1951

Puusepät joutuivat totuttelemaan kokonaan uuteen aikaan ja tapoihin 1950 luvulla. Pula ja niukkuus hellittivät ja yrittäjät saivat esimakua kilpailun ohjaamista markkinoista. Kysyntä ja tuotanto kasvoivat jälleenrakennuksen vetäminä: työvoiman määrä ja tulos nousivat. Viennin nousu kosketti pääosin isoja yrityksiä, mutta alihankintojen ja kotimaan kaupan virkoamisen myötä myös alan pienimmät yritykset pääsivät kasvun makuun.

Puusepänliikkeitten yhdistystoiminta jäi kasvun kääntöpuolelle. Liiton perustajien työ ei näyttänyt saavan jatkajia, joten liitto ja sen toiminta vanheni puuhamiesten mukana. Merkintöjä jäsenmäärien muutoksesta löytyy vuodelta 1953 (365 jäsenyritystä) ja vasta 1960 (101 jäsenyritystä). Työnantajajärjestöön kuuluminen ei koettu tärkeäksi, koska pienissä yrityksissä asiat sovittiin kuin perheen kesken.

Kenttä hajallaan 1961 - 1975

Puusepänliikkeiden Liiton toiminta juuttui paikalleen 1960-luvulla. Jo aikaisemmin totutut toimintamuodot tehtiin hyvin, mutta kun uutta ei kehitetty, jäsenet vieraantuivat vähitellen toiminnasta. Liiton jäsenmäärä pysytteli sitkeästi alle sadan yrityksen luvuissa. Liitto teki useitakin kampanjoita saadakseen uusia jäseniä. Uusia jäseniä saatiinkin, mutta lähes sama määrä vanhoja jäseniä poistui.

Vuoden 1970 luvun alkuvuodet olivat ennätyksellisiä rakentamisen vuosia, joten puusepänliikkeillä riitti työtä. Inflaatio ja energiakriisi olivat vuonna 1975 alkaneen laskukauden ensimmäisiä syitä.

Voimistuva etujärjestö 1975 - 1990

Jos alan kehittyi hyvin, niin liiton toiminta kehittyi vielä paremmin. Toiminta kasvoi kaikilla mittareilla mitattuna. Liiton luottamusmiehet ja henkilökunta löysivät sellaisia toimintamuotoja, joilla oli todellista käytännön merkitystä ja vetovoimaa. Liitto kasvoi vahvaksi alan yritysten etujärjestöksi. 1970 -luvun lopussa ryhdyttiin parantamaan vanhojen rakennusten energiataloutta, joka merkitsi ovien ja ikkunoiden kysynnän kasvua. Yhteiskunnan tukimuodot ja suuri julkisuus toimivat alan myyntimiehenä. Liiton jäsenmatkat saivat hyvin julkisuutta.

Jaostotoiminnan tarve tuli ilmi jo vuonna 1978, mutta ensimmäinen jaosto käynnistyi vasta 1979. Tällöin ikkuna- ja ovijaosto aloitti yhteisen PS-ikkunan käytön. Vuonna 1981 aloitti huonekalujaosto, joka kokoontui lähinnä Habitaren yhteisosaston tiimoilla. Vuonna 1983 tilauskalusteiden valmistajat (nyk. erikoiskalustevalmistajat) aloittivat oman jaoston toimintansa.

Vuonna 1981 liiton nimi muutettiin Pusepänliikkeiden Liitto PL ry:ksi.

Vuodesta 1990 uudelle vuosituhannelle

EU ja maailman yhdentyminen toivat uusia haasteita hyvinkin perinteikkäälle toimialalle. Suomen liittyminen EU:n jäseneksi marraskuun 18 päivänä 1994 toi mukanaan toisaalta helpotuksen EU:n sisäiseen kauppaan, mutta toisaalta EU:n sisäisen kilpailun. Kiinan tuonti alkoi ja sen merkitys kasvoi erityisesti huonekaluteollisuudessa.

Suomen Yrittäjistä tuli järjestön emojärjestö vuonna 1996. Nimi muutettiin Puuteollisuusyrittäjät ry:ksi keväällä vuonna 1998.

Tänään toimistossa palvelevat järjestösihteeri Riitta Hartikainen (aloitti 1.9.1989), lakimies Erkki Yrjönen (aloitti 1.9.1981), jaostoasiamies Janne Liias (aloitti 1.3.2008) sekä toiminnanjohtaja Tapani Tuohiniemi (aloitti 1.10.2007). Uuden toiminnanjohtajan mukana uudistui myös strategia. Strategian mukaisesti Puuteollisuusyrittäjät ry:n ja tytäryhtiö Puuteollisuusyrittäjät PTY Palvelut Oy:n avainhenkilöt etsivät keinoja palvella jäsenyrityksiä ja vahvistaa samalla järjestöä "Suomen johtavana huonekalu-ja puusepänteollisuuden edunvalvojana".

Toiminnanjohtajat

1950 -luvun alkuun saakka tehtävänimike oli asiamies

Pesonen, Kalle O. 1944 - 1948
Pöyhönen, Reino 1949 - 1974
Kuoppamäki, Teuvo 1975 - 1977
Rintala, Mauno 1977 - 2007
Tuohiniemi, Tapani 2007 -